Aleksandr Kotov oli Neuvostoliiton joukkueen kapteeni ja pelasi vain kaksi peliä. Mihail Botvinnik on luonnehtinut Kotovia kärsimättömäksi mutta luonteeltaan väsymättömäksi uurastajaksi, jolla oli tärkeä asema julkisessa shakkielämässä, eikä hän vältellyt konflikteja ja oli siksi riidoissa myös ystäviensä kanssa. Kotovin kertoma anekdootti paljastaa jotakin hänestä itsestään: Miliisit olivat pysäyttäneet Kotovin liikennerikkomuksen vuoksi. Hänen ojennettuaan ajokorttinsa miliisimies tarkasteli sitä hyvän tovin, mutta palautti sen sitten hymyssä suin. ”Te siis tunnette minut?”, Kotov kysyi. ”Ei, en tunne teitä”, hämmästynyt miliisi vastasi, ”mutta myös minun nimeni on Kotov.”